-
Missä on vika kun..
huhtikuu 12th, 2015
… isäntä on sika!?
Onhan tässä toki se, että en oo mikää rohkein herra huu lähestyyn ketään tuttuakaan et MOI HALUUTSÄ JAKAA MUN KAA JUTTUJA KIINNOSTAAKS SUA MUN SEURA???!!!??
Koska mä en vaan kehtaa. :INYT MEEN KATTOO TELKKARII MOI!
6 Responses to “Missä on vika kun..”
Haha, on muuten supertuttu tunne :—-D kyllä siis multaki löytyy poikaystävä, joka on myös tyyliin mun paras ystävä, mut kyllä sitä kaipais että joku mun vanhoja kavereita, jotka oon tuntenu jo yläasteelta lähtien, nii ois ees vähän läheisempiä mun kans 😀 olen kans tosi mustis ja kade niille, joilla on se BFF jonka kanssa ne tekee kaikkea tyhmää x)
Aivan niin. Toisinsanoen aivan normaaleja tuntemuksia.. MUT NIIST ON PAKKO KOKEE JÄÄTÄVIÄ TUSKIA (Just semmosia et miksi mä ajattelen näin vaikka mullon kaikki ihan loistavasti) 😀
Joo koitin miekii tuon paremman puoliskon kanssa höpöttää tosta mun sarjakuvasta mut se sit sano et haluu tietää siit paremmi kun se on valmis. Oh dear ikuisuusprojektini tietäen minun on luotava fiksu kaikkia tyydyttävä loppu sarjakuvalle.. OUNOU.
Niinpä, aivan normaalejahan ne on 😀
Oh, sarjakuvasta tuli mieleen, kun olit jossain vanhemmassa postauksessa kertonu siitä sun tekemästä sarjakuvasta (DM), nii tuli niin ihanan nostalginen olo, kun itsekin joskus saman ikäisenä piirtelin ensimmäisiä sarjiksiani 😀 ja sun varhanen piirtotyyli muistutti kovasti mun kaverin ja myöhemmin myös mun piirtotyyliä :–DD en ehtinyt sitä postausta tarkkaan lukea, kun olin koulussa mutta pitääpä tässä nyt ajankuluksi tutustua tarkemmin uvu
Mutta jee kiva, kun uskalsit facessa mainostaa tätä sun blogia, ku tää vaikuttaa nii kivalta! 😀
Ahihi, kiva kuulla :3 Toivotan sinut tervettulleeksi lukemaan blogiani syvemminkin. Tää on välillä vähän tämmöstä kitinää mut todella helppo tapa kanavoida asioita ulos.
Hurjan ujo olen ollut kyl mainostamaan missään kon oon saanu vähän kuraista feedbackkii joskus, mut nyt alan jo olee yli näistä ihmisistä jotka kurjaa feedbackkia ovat aikoinaan antaneet (ei siis ole olleet anonyymejä vaan ihan entisiä koulukavereita jotka on tullut heittelee hiekkaa naamaan metaforisesti), ni ni oon rohkaistunut. HOHOHOoo!
(+ Oletan että tulen itse syyllistyyn sinun blogin tuijotteluun :D)
Voin myöntää, että tunnen kans tuollaista yksinäisyyttä melkein päivittäin. Joinain päivinä se on tosi paha ja joinain päivinä oon vaan et joo kyl tää tästä. Ja vaikka miten on perhe ja ystäviä niin silti on yksinäinen olo välillä, mikä alkaa sit sapettamaan loppupeleissä X_X
Yritän silti ajatella, että vaikka on yksinäinen olo niin en oo silti täysin yksin maailmassa. Pitää vaan yrittää olla positiivinen :’D
Nääinhän se on, positiivisella elämänkatsomuksella soutelee hyvinkin pitkälle. Omalla kohdallani yksinäisyyteni on toisinaan itseaiheutettua, mutta en minä suurimmalta osin edes kärsi siitä. Silloin kun se ei ole itseaiheutettua niin kyllä käy hermoon, myönnettävä on 😀
Niin ja sitten kun tulee tällaisia projekteja vastaan jossa tämä oma ydinporukka ei ole aktiivisesti osallisena ja aivoriihenä niin silloin sitä erityisesti kaipaa jotakuta jonka kanssa kunnolla aivomyrskyäisi 😀
Toisinaan on vaan kitistävä vähän.