« | Home | »

  • RAIVOAPINOITA

    huhtikuu 18th, 2015

    Veeeikkaan että nyt loppu vaan jaksamus tuon esimerkkikuvan kanssa….. Kuitenki oon täs parin päivän sisällä reissannu 600 kilometriä(raasepori-tre-joutsa-raasepori) ja vähän oon väsymysmys, eikai sitä silloo jaksa ees piirtää?

    Mut oon kyl huomannu tätä inhoa omia tekeleitä kohtaan ennenkin, ja se on outoa kun kuuntelee jotain taiteilijatuttuja jotka kertoo etteivät malta antaa teoksiaan etiäpäin….
    Sit toki myös se et mite purkaa luomisen tuskaa taiteiluihin, what how? En mä vaan taida olla oikee taiteilija kun en saa tirvastuu sydänverellä taidetta joka vaikuttaisi mun elämään millään.
    Iskän kuoleman jälkeen maalasin syksyistä maisemaa, se oli ainoa hetki pitkään aikaan kon tunteita maalasin ulos mut sekin jäi pahemman kerran kesken.. + äitee laittoi sen keskeneräisenä seinälle ja olen tästä kovasti järkyttynyt, en ikinä voi enää koskea siihen pensselillä :D:’D

    Murrwelo Posted in... Mitä?, Ahdistus, Uivelo | 2 Comments »

    2 Responses to “RAIVOAPINOITA”

  • Täälläpäin on tuttu fiilis toi omien duunien vihaaminen. Mut sanotaan että taiteilijalla on kaks tasoa joilla se kehittyy, piirtämisen taito ja visio, ja nää kaks ei koskaan kehity samaan aikaan. Eli sulla on visio siitä missä sun pitäis olla, mut piirtämisen taito ei oo vielä ottanu kiinni. Jatka piirtämistä ja kohta saat vision kiinni, jolloin on aika sen taas puolestaan kehittyä. Minusta on suorastaan vaarallinen hetki taiteilijalle olla tyytyväinen omiin duuneihinsa.. 🙂

    Aroo | At huhtikuu 18th, 2015 22:46

  • Tuo oli muuten uusi juttu minulle. Ja aivan järkeenkäypääkin jopa, kuitenkin olen tässä elänyt muutoksen aikaa piirrosten kanssa. En mä ehkä ookkaan ihan onneton sitten :’D

    Murrwelo | At huhtikuu 18th, 2015 22:57

Leave a Reply